Tällä kerralla minulla ei kuitenkaan ollut omakohtaista kokemusta slovakialaisesta mielenmaisemasta. Kuten sanotaan, matkailu
avartaa. Paikalliset juustot ovat lukemani mukaan
herkullisia. Oman kokemukseni mukaan erityisesti sil56
loin, kun välttää turismin leiman ja astuu kulissien
taakse, ihmisten arkeen. Tämän artikkelin jälkeen listallesi ilmestyy ainakin yksi. Luettele mielessäsi kolme japanilaista hifivalmistajaa. Kuten
tällä palstalla on kuitenkin tapana, on asioista (esineistä) kaivettava esiin niiden sielu. Vaan läsnäolon kokemus, se tärkein sidos
kulttuuriin, puuttui.
No, ennakkoasetelmat ja -luulot saattavat toki hämärtää horisontinkin ja värittää lopputulosta. Laadukasta
rakennetta ja sopivasti eksotiikkaa tarjoileva
Canor Audio on tästä hyvä esimerkki.
OTETAAN heti alkuun mieltä virkistävä ja aihepiiriin
sopiva aivojumppa. Ja sitten Slovakiasta. Jäikö viimeinen kohta tyhjäksi. Maailma on täynnä tylsyyttä ja turhamaisuutta, keinotekoisuutta, fiiniä ja kliiniä.
Itse asiassa koko se putki, jota elämäksi kutsutaan, on
suoraviivaisessa tavoitteellisuudessaan niin kovin kylmä
ja kivinen reitti, että sen tallustamiseksi vaikkapa hifi. Hienoa. Testiin tiensä löytänyt
parivaljakko ansaitsee nimittäin laajemman yleisön
huomion.
Olen ollut elämässäni etuoikeutettu, sillä olen saanut matkustella paljon. kokeilu
Canor CD2 VR+ ja TP106 VR+
Teksti: Jussi Arvio Kuvat: Mauri Eronen
Elämänmakua
Slovakiasta
Valtamerkkien puristuksissa painiville
vaihtoehdoille on aina tilauksensa. Seuraavaksi vaikkapa
vastaavasti Kiinasta. Toki lukemani perusteella osasin maalailla mieleeni erinäisiä maisemia ja kuvitteellisia aromeja
Ainakin laitteessa olisi tilaa kunnon runkoliittimille. Voimakkuussäätimenä on Alpsin koeteltu, moottoroitu ?sininen?.
57. Kokonaisuus on jykevä, kuten 26 kilon massakin kertoo.
Valmistaja on päätynyt muun muassa Coplandista
tuttuun tyyliin, jossa putket on sijoitettu kannen sijaan
laitteen sisään. Kaiken kaikkiaan putkiin erikoistuneen toimijan
historia on siis lähes parin vuosikymmenen mittainen.
Teini-iän pyristelyt ovat ainakin takana, jos ei muuta.
Canorin repertuaari on pienelle toimijalle järkevä.
Pari integroitua, sama lukema levysoitinvahvistimia,
yksi cd-soitin ja vielä kuulokevahvistin. Hehkuja voi toki ihailla laitteen päällä
olevista tuuletusaukoista. Erityisesti kansilevy
on parin tunnin käytön jälkeen kuuma. Testatun yksilön etulevy oli hopean sävyinen, mutta tilauksesta kasvot saa mustaksi
eloksoituna.
Tumman muovilistan takana loistaa kellertävä ledi,
joka osoittaa valitun oton. Sen yläpuolelle keskilinjalle
on sijoitettu hervottoman kokoinen voimakkuussäädin, jota kiertää samaa oranssinkeltaista hohkava valokehä. Suotuisasti palvelleet kaiuttimeni, Duevel Bella Luna Diamantet sen sijaan korvasin taannoin Harbeth Super HL5:llä, joiden kokonaisvaltaisen laadukas
ja ennen kaikkea musiikille poikkeuksellisen hyvin oikeutta tekevä toisto viehättävät. Moni eläintenystävä tai lapsiperheen pää on varmasti ratkaisuun tyytyväinen. Listan alapuolella, voimakkuussäätimen alla
näkyy valaistu valmistajan logo. Tuolla nimellä
synnytettiin tuotteita vuodesta 1995 aina vuoteen
2007. Varsinkin pimeässä
vaikutelma on hillityn tyylikäs, vaikka joku voisi olla
eri mieltäkin. Äänilähteinä käytin
sekä levysoitinta (EMT 930st) että cd-soittimena vertailun vuoksi putkitoimista Dynastation kakkosta.
Canor TP106 VR+
Canorin integroitu on melko kookas ja massiivinen laite. Jykevä, paksusta alumiinista valmistettu kasvopuoli on modernin puhdaslinjainen. Näistä 20 ensimmäistä A-luokassa. Siis unelmia, jotka ovat toteutettavissa.
Toiveestani sain testattavaksi Canorin CD2 VR+
-cd-soittimen ja TP106 VR+ -integroidun vahvistimen.
Maahantuojalta ei seurannut erityisiä saatesanoja tai
ennakkotietoja, mikä on toisaalta hyväkin asia. Kaikille yhtenäinen piirre on, että toteutuksissa nojataan putkiin.
Valmistaja onkin kehittänyt laadunvalvonnassa käytettäviä putkien mittalaitteita ja -tapoja.
Huomionarvoista on sekin, että mallistosta puuttuu
erilliset etu- ja päätevahvistimet ja varsinaiset lompakon ja selän taittavat statement-tuotteet. Vaakasuunnassa
kulkeva, tummasta muovista valmistettu raita keventää kokonaisuutta. Etuasteen neljä 12AT7 (ECC81) -putkea ohjaavat neljään 6550-pääteputkeen perustuvaa pääteastetta, joka tarjoilee valmistajan mukaan 55 W neljän ohmin kuormalla. kokeilu
harrastuksena voi tuoda kaivattua iloa. Etumaskiin on
sijoitettu myös levosta laitteen herättävä standby-painike sekä oton valinnat.
Taakse on sijoitettu yhdet kaiutintasoiset annot,
viisi linjatason sisäänottoa rca-liittimin, yksi nauhurianto, irrotettava virtakaapeli sekä päävirtakytkin.
Liittimien laatu on turvallista perustasoa, mutta erityisesti ottoliittimet voisivat olla paremmatkin. Vahvistinta ei kuitenkaan kannata sijoittaa ahtaaseen väliin, sillä se kuumenee melkoisesti. Canor TP106
VR+ on rakenteeltaan ultralineaarikytketty.
Kuumenemisen ymmärtää, kun katsoo konepellin
alle. Käytin
kuitenkin runsaasti aikaa sekä laitteiden kuunteluun
että lähteisiin tutustumiseen.
Referensseinä testissä toimi niin ikään putkin toteutettu vahvistimeni Mastersound Evolution 845 reference. Lisäksi uumenista löytyy kaksi tasasuuntauksesta huolehtivaa 5AR4-diodia ja Mundorfin polypropyleenikondensaattoreita. Linja on selvästi valittu siten, että hankinnat eivät edellytä aivan
mahdottomia ponnisteluja. Muu
kuin etumaski on paksulla mustalla mattamaalattua
metallia. Kenties joku lukijoista tunnistaa paremmin nimen Edgar. Valaisun kirkkautta voi myös säätää, jos
bling muodostuu kynnyskysymykseksi. Löytyisikö Canoreiden metallisen julkisivun takaa näitä ilon aiheita?
Uusi nimi, vanha toimija
Canor ei ole aivan uusi tekijä alalla
Vaan tekninen katsaus lienee ensin paikallaan.
Ensinnäkin ulkomuodoltaan soitin on vahvistimen
kanssa samaa muotokieltä. Canor onkin aidosti. Komponenttien laatu on hintaluokka huomioiden hyvää tai erinomaista.
Kokonaisuutta hallitaan mukavasti kouraan sopivalla, asiallisella kaukokäskijällä, joka taitaa myös cd:n
komennuksen. Mustan muovilistan kohdalta vasemmalta aukeaa muovinen levylautanen.
Lautasen luoma heppoinen vaikutelma saattaa ensin
johtaa harhaan, sillä koneistona on aidosti cd-soitti58
mille suunniteltu Philips L1210/65. En tiedä, paljonko näyttö laitteen
hinnasta muodostaa, mutta se on joka euron arvoinen.
Kerrassaan mallikas valinta, jos Slovakia on kuulolla.
Muuntimeksi on valittu varsin asiallinen, 24 bitin ja
192 kilohertsin raja-arvoilla bittejä purkava BurrBrown PCM1792A. Kanavakohtaisten 12AX7- ja 6922-parien lisäksi virtalähteestä
löytyy EZ81-tuplatasasuuntaaja. En ole törmännyt vastaavaan
missään laitteessa. Hyvää kannattaa odottaakin.
Soittimen näyttö on sijoitettu mustan muovilistan
kohdalle, oikealle puolelle. Puikula toimi mukavasti eikä juuri herättänyt tunteita puolesta tai vastaan.
Teknisistä yksityiskohdista, kuten piirilevytekniikasta, materiaaleista ja rakenteesta voi lukea lisää valmistajan sivuilta. Kärsivällisyys on nykyään kadotettu hyve, joten kiireinen
kuunnelkoot mp3-tiedostoja älyluurillaan levyn luentaa odotellessaan. Sen ominaisuuksiin kuuluu tietty verkkaisuus levyjä luettaessa. Näyttö on erinomaisuudessaan parasta A-luokkaa. kokeilu
Canor CD2 VR+ ja TP106 VR+
leinen vaikutelma sisältä on erittäin siisti ja harY
kittu. Itse
asiassa CD2 on kuin jäänne menneeltä, hyvältä ajalta.
Siitä viestii osin myös sen 12 kilon massa.
Hyvin tehty ja käytettävyydeltään erinomainen soitin, joka syystäkin ylenkatsoo romppumaailmasta poikineita virityksiä, voitti testaajan sydämen myös äänellään. Jokainen toiminnallinen kokonaisuus on sijoitettu fiksusti omaan loosiinsa, ja komponenttien seassa on myös muun muassa erittäin laadukkaita kondensaattoreita.
Analogiapuoli nojaa vahvasti putkiin. Sen erittäin selkeä ja suuri, oranssinkeltainen pistematriisi on luettavissa vaikka turkulaisittain ?tois pualt jokke?. Tälle palstalle kun ei kaikkea voi
mahduttaa.
Canor CD2 VR+
Canorin soitin on kaikkea muuta kuin alihankintana
toteutettu ja uudelleen logotettu Kiinan ihme, jollaisia
niin moni valmistaja nykyään tarjoilee ominaan. Knoppitietona mainittakoon, että
tämä vakavaan audiokäyttöön suunniteltu piiri taitaisi
sisäisesti muuten myös dsd-signaalin käsittelyn, vaikka Canorin sovelluksessa toimiikin turvallisesti vain
16 bitin ja 44,1 kilohertsin maisemissa.
Sisäinen kauneus on mallillaan
Jos kuulomuistiin uskaltaa luottaa.
Kuunteluiden edetessä ja slovakialaisen
parivaljakon yhteishyvän selvittyä alkoi erityisesti cd-soitin kiinnostaa. Siinä, missä
steroideja popsinut SETtini salli ilon pursuilla välillä vailla pidäkkeitä ja askeleen päässä sylistä, Canor otti useammin tiukemman otteen. Käytettävyydeltään se toki
pesikin muinaiseen Sonyn PSOneen perustuvan, näytöttömän reliikin. Ja joku toinen toisin päin.
Se missä alle puolet Mastersoundin hinnasta maksava Canor otti absoluuttisen niskalenkin, oli basson
jäsentyneisyys ja jäntevyys. Ei epäilystäkään,
etteikö joku arvostaisi Canoreita juuri siksi Mastersoundia enemmän. Leveyssuunnassa ne loivat samalla hyvin suuren ja jäsentyneen tilan. Yhteisenä pakettina
ne muodostivat sekä äänellisesti että visuaalisesti eheän kokonaisuuden.
Canoreiden ääneen oli helppo hukkua. Esitys pysyi myös hyvin kasassa,
sillä erottelu oli kaikella materiaalilla hyvää tasoa. Suunnittelussa ei siis ole
hukattu olennaista. Ääni aukesi Mastersoundin kanssa yhtä lailla, reilusti yli kaiutinlinjan. Ja
pitäytyi koko ajan askeleen taaempana.
Jos asia ilmaistaan musiikin kautta, esimerkiksi
mainio, keväisen herskyvä Neapolitan Serenade (Philips/Polygram) soi I Musicin esittämänä Canoreilla val-
jastettuna kurinalaisesti, taidolla ja suvereenisti. Mastersoundilla eloisammin kerskuen. Eikä syyttä, sillä se tarjosi koetetulle Dynastationille kovan vastuksen. Ääni ei laahannut tai pehmoillut, rytmiikka toimi ja tahaton refleksi sai jalankin polkemaan mukana. Äänessä ei ollut suttuisuutta tai rosoisuutta, joita joissakin halvemmissa putkitoteutuksissa olen kuullut.
Päinvastoin, kirkas ja dynaaminen ote edusti modernia putkiosaamista varsin hyvällä tasolla.
Tehojen puolesta oma vahvistimeni oli samoilla viivoilla. kokeilu
putkin toteutetun analogia-asteensa kanssa puhdasoppinen lajinsa edustaja. Toteutustavan eron kuuli kuitenkin heti. Itse asiassa äänessä oli paljon samaa kuin aiemmin omistamassani Audio
Research VSi 60:ssa. Se salli ilmavan ja eloisan riemun tiettyyn pisteeseen lähes mainitun verrokin tasolla,
mutta hillitsi herrasmiesmäisesti kliimaksin kohdalla. Se olisi saattanut jäädä hyllyyni, jos lottokeiju olisi ollut kuulemassa.
59. Esimerkiksi Eberhard Weberin Pendulum-levyn taituroinnit (ECM 1518) hyötyivät tiukemmasta otteesta ja hyvästä tilatoistosta.
Mikä ilmavuudessa ja riehakkuudessa hävittiin referenssille, voitettiin mainitulla areenalla. Mukana oli kaivattua
soljuvuutta, joka joskus katoaa puhtaasti teknisiä arvoja hiottaessa. Putket ovat näet heti muuntimen yhteydessä, eivät operaatiovahvistimien jälkeen
värittämässä signaalia, kuten aikanaan suoraan Kiinasta tilaamassani Shanling CD-T80 -soittimessa, jonka melko nopeasti laitoinkin kiertoon.
Potkua ja kontrollia
Vaikka omat kamppeet olivatkin valmiina haasteisiin,
kuuntelin Canorit pääosin parina. Paikoin
mietin myös, onko tehoissa paperitietoja enemmän
eroja Canorin hyväksi.
Canoreiden ilmaisussa oli myös tervettä otetta
ja oikea-aikaisuutta
No olkoon, kenties siihen saisi valmistajan cd-soittimesta tutun näytön,
joka tässä tapauksessa ilmentäisi esimerkiksi voimak-
kuuden selkeästi, suurin numeroin. Asynkroninen usb esimerkiksi päivittäisi
laitteen tehokkaasti tähän päivään. Vaikka muutos lisäisikin kustannuksia, se tekisi soittimesta houkuttelevamman laajemmalle asiakaskunnalle.
Vastaavan päivityksen koki taannoin kenties suoraksi kilpailijaksikin laskettava EARin Acute-cd-soitin. Sivistynyt
olisi se adjektiivi, jonka monien joukosta valitsisin
kuvaamaan Canor-parin luonnetta.
Kehitettävääkin jää. 34,00 e)
(norm. Hintaan nähden kuitenkin hieno
suoritus.
info
Canor CD2 VR+ ja TP106 VR+
Edustaja:
Stereo Helsinki
Lisätietoja:
www.stereohelsinki.fi
www.canor-audio.com
Canor CD2 VR+
Hinta:
3190 ?
Mitat (lxkxs):
43,5 x 12,2 x 37 cm
Paino:
12,0 kg
Tulot: Lähdöt:
1 x rca
Muuta:
kaukosäädin, suuri pistematriisinäyttö
Philips-koneisto
Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot:
Taajuusvaste:
20-20 000 Hz (-0,35 dB)
Antoimpedanssi:
< 200 Ohm
Antojännite:
2,9 V
Canor TP 106VR+
Hinta:
3950 ?
Mitat (lxkxs):
43,5 x 17 x 39 cm
Paino:
26 kg
Tulot:
5x rca
Lähdöt:
kaiutin, nauhuri
Muuta: kaukosäädin
putket 4 x 12AT7, 4 x 6550, 2 x 5AR4
Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot:
Teho:
55 W / 4 ohm
Taajuusvaste:
20-20 000 Hz / 5 W
Ottoimpedanssi:
60 kohm
Signaali-kohinasuhde:
93 dB
Satoja sivuja pukinkonttiin!
Tilaa nyt Episodi, Inferno, Rumba, Soundi ja Hifimaailma mainioilla jouluhinnoilla.
6 nroa / 6 kk
26,90 ?
(norm. Canor CD2 VR+ ja TP106 VR+
kokeilu
Luokassaan hyviä
Canorit tekevät putkimaailmaan siirtymistä harkitsevalle palveluksen. 32,50 e)
EPISODI on ehdoton
valintasi mikäli
pidät elokuvista ja
elokuvamaailmasta.
www.episodi.fi
6 nroa / 6 kk
21,50 ?
INFERNO on maamme
suurin raskaan rockin
erikoislehti.
23,90 ?
(norm. Niissä on sopivasti transistorimaailman hyveitä, kuten järkevät teholukemat, häiriötön, eleetön toiminta ja dynaaminen menevä ote.
Ne eivät tuudita euforiaan, vaan pitävät esitykselliset elementit oikeissa mittasuhteissaan ja kontrollissa. 35,75 e)
RUMBA - vältä huonoa
musiikkia!
www.rumba.fi
www.inferno.fi
TEE TILAUS
OSOITTEESTA:
4 nroa / 6 kk
www.popmedia.fi/joulu
SOUNDI - Suomen suurin
musiikkilehti.
www.soundi.fi
HIFIMAAILMA
- laadukkaan äänen- ja
kuvantoiston erikoislehti.
www.hifimaailma.fi. 39,45 e)
(norm. Joka tapauksessa ainakin CD2
VR plussan voisi huoletta setittää kalliimpaankin
seuraan, eikä se olisi epämukavuusalueella.
Vahvistin on valmis paketti. Nupista asetusta
oli vaikea nähdä. 45,00 e)
5 nroa / 6 kk
5 nroa / 6 kk
19,90 ?
19,90 ?
(norm. Koska se on toistaiseksi kuitenkin allekirjoittaneelta kuulematta kotona, en osaa sanoa, miten pari
vertautuisi toisiinsa. Tylsiksi ne eivät jääneet, vaan artikuloivat positiivisen menevästi kaikella materiaalilla. Kun valmistaja pitää mallistossaan kunnollista cd-soitinta mutta ei
d/a-muunninta, olisi tässä mahdollisuuksien paikka.
Jospa seuraavassa revisiossa olisi muutama digitaalinen otto